JULKINEN KAMPANJOINTI

On erittäin helppo havaita minkälaisessa maailmassa elämme, jos vain haluaa, ja todeta epätoivoinen tila niissä olemme: ympäristö tuhoutuu yhä kiihtyvällä vauhdilla, sotaa käydään ympäri maailmaa, nälänhätä, sosiaaliset ongelmat teollistuneissa maissa jne. Mutta kaikkea ei ehkä vielä ole hävitty, meilla on mahdollisuus muuttaa tulevaisuuttamme ja jollemme tee sitä nyt, niin ehkä vielä näemme ajan jolloin kaikki taistelemisen arvoinen on jo hävitty.

Kun viimein toteamme että jotain on tehtävä, niin mitkä ovat vaikutusmahdollisuutemme? Jotkut liittyy ehkä johonkin jär jestöön. Nämä laillisin keinoin toimivat järjestöt ovat olennainen osa eläinten vapautusliiketta ja ympäristötyötä. Ne tekevät erittäin ihailtavaa tyota ja myös saavuttavat jotain tärkeää; ihmiset on saatu tietoisiksi monista ongelmista, monet ovat siirtyneet kasvissyöjiksi jne.

ONGELMIA

1.

Laillisesti toimivilla jäijestöillä on rajansa. Esim. julkisen kampanjoinnin yksi tarkoituksista on tuoda tietoa ihmisille: silta niitä tapahtuu eläinkokeissa, tehotuotantotiloissa tai mistä heidän päivällisensä on peraisin. On tärkeää, että ihmiset joutuvat kohtaamaan teurastamoiden ja tehotuotannon todellisuuden, mutta on erittäin vaikeaa ja suuritöistä saada ihmiset kiinnostumaan, ajattelemaan tai muuttamaan elämäntapojaan.

Kaiken lisäksi tuodessamme asiaamme esille törmäämme jatkuvasti vastapuolen propagandaan, ja tätä kuluttavaa kapitalistista systeemiä puolustavilla tahoilla on runsaasti varaa siihen. Emme pysty saavuttamaan eläinten vapautusta toimimalla ainoastaan lain suomissa puitteissa. Valtaa pitävät, eli ne jotka päättävät lain sisällön, ajavat omaa etuaan eivätkä luovu intresseistään, jotka ovat suoraan yhteydessä eläinten, ihmisten ja ympäristön sortoon.

Sitten ovat ne ihmiset jotka vain eivät välitä! Kaikki olemme tavanneet ihmisiä jotka vain eivät välitä edes kiinnostua vaikka heille esitäisi minkälaista tietoa ja materiaalia tahansa.

2.

Ihmiset jotka ovat suoraan mukana eläinten riistossa, tai jossain muussa sorron muodossa. He joko puolustavat aktiviteettejaan viimeiseen asti, pakkosyöttävät omaa propagandaansa yleisölle tai jatkavat toimintaansa välittämättä siitä mitä muut sanovat. Taktiikat jotka estävät tällaisten ihmisten toiminnan ovat käyttökelpoisia. Toiminta joka lähinnä pitää yllä hyviä suhteita meidän ja näiden riistäjien välilla ei ole taktiikka alkuunkaan.

3.

Vaikka onnistummekin tuomaan ongelmia ihmisten tietoon, saamaan yleistä mielipidettä puolellemme ja luomaan painetta muutoksen puolesta, olisi asioiden muuttuminen silti epävarmaa. Surullisia esimerkkejä tästä ovat mm. kosmetiikan testaus ja eläinkokeet yleensä, jota varmasti suurin osa ihmisistä vastustaa, mutta joita silti tehdään. Entä turkistarhaus? Geenimanipulointi? Tai kansainvälisesti ajatellen valaiden pyynti tai Ranskan ydinasekokeet'?

4.

Järjestöt jotka ovat osa ongelmaa. Vaikka kaikille järjestöille on paikkansa ja useimmat tekevätkin hyvää työtä, kukin omalla tavallaan, on valitettavana lieveilmiönä hyvin usein irtisanoutuminen muiden toiminnasta. Pidetään omaa toimintaa ainoana oikeana tapana tehdä asioita, eikä hyväksytä muiden työtä ja toimintatapoja. Eikä havaita etta jarjestöt on vain työkaluja, ei itseisarvoja, joiden toiminta taktiikoita tulisi kyetä uudistamaan eri tilanteiden mukaan, ja kun tähän ei pystytä niin valitettavasti jämähdetään paikoilleen. Ja moniko ihminen on mukana näissä järjestöissä vain mukana olemisen takia, ei todellisen rnuutoshalun tähden

On kuitenkin selvää, että lailliset järjestöt ja julkinen kampanjointi on tärkeää toimintaa. Mutta olisi myös hyvä jos tunnustettaisiin se tosiasia että ne ovat rajoittuneita vaikutuksiltaan, ja saadaksemme muutoksen aikaan tarvitsemme toimintaa kaikilla mahdollisilla tavoilla.

edellinen sivu | seuraava sivu | paluu kansisivulle